Kauneuskäsitykseni
Meillä oli tässä jaksossa kurssi jossa käsiteltiin eri kulttuureita ja niiden kauneuskäsityksiä. Yhtenä tehtävänä meillä oli luoda jokin "möhkäle" joksi sitä siis kutsuimme. Eli sai piirtää, muovailla vahasta tai liimata vaikka vessapaperirullista oma möhkäleensä. Tämän taideteoksen tulisi kuitenkin jotenkin kuvastaa omaa kauneuskäsitystämme.
Alkuun mulla ei ollut mitään hajua mitä tekisin koska liitin kauneusihanteen suoraan ihmisiin, eli millainen kaunis ihminen olisi. Kun aloin pohtia asiaa syvemmin tajusin että voisin työstää omaa möhkälettäni siten että halusin tuoda siihen värejä, materiaaleja ja muotoja joista pidän koska nämä voi yhdistää kampauksiin, leikkauksiin, hiustenvärjäyksiin, meikkauksiin, vaatetukseen, sisutukseen.
Itse työn idea lähti siitä että olin joku aika sitten ostanut aikuisten värityskirjan jossa oli mandaloita joita olin väritellyt, halusin tehdä sellaisen koska siinä on paljon eri muotoja ja värejä, mutta se on kuitenkin symmetrinen ja ennenkaikkea mandalat ovat mielestäni kauniita. Pian myös tajusin että haluan liittää siihen ainakin pienen palan luontoa, koska luonnon värit ainakin näin syksyllä ovat ihania ja ehkä vuodenaikojen värikisroista eniten pidänkin syksystä.
Tästä se kaikki sitten lähti:
Ensin piirsin siis mandalani ääriviivat, halusin kuvioon erilaisia muotoja, eli on pyöreitä muotoja, kulmikkaita, terälehden muotoisia, koska olisihan kampauskin tylsä jos siinä olisi vain pyöreitä muotoja.
Sitten alkoi väritys.
Jaa...väritys on valmis!
Keskelle jätin terälehden muotoiset kohdat tarkoituksella värittämättä koska niihin minulla oli idea.
Kun olin värittänyt mandalani, aloin pohtimaan miten liittäisin luontoa siihen ja mihin kiinnitäisin tämän taideteoksen.
Käväisin äidilläni ja kyselin jos laittaisin sen vaneriin koska sitä meiltä varmasti löytyy, mutta sitten tuli ideoista parhain. Isäni kaatoi kesällä pihastamme todella ison vanhan koivun ja oli rungosta leikannut siivun ja tehnyt siivulle "jalan" niin että se pysyy pystyssä, ja tämähän oli täydellinen tausta työlleni.
Koska rakastan syksyn ruskaa ja etenkin sitä kirjoa mitä vaahteran lehtiin tulee, piti minun käydä poimimassa tarvikkeita. Olen myös koko kesän katsellut yhdellä pellolla kauniita sinisiä kukkia kun olen ajanut siitä autolla ohi, mutta en ole mennyt keräämään kimppua koska, mitäpä minä kukkakimpulla kun se päätyisi koiran suihin kuitenkin. Nyt sain kuitenkin tilaisuuden mennä tutkimaan niitä sinisiä kukkia jotka ovat nimeäni huutaneet jo kauan. Sopivasti myös auringonkukkia oli tullut läheiselle pellolle joten kävin niitäkin napsimassa.
Tässä keräilemäni luonnonkappaleet kaikessa värikkyydessään.
Sitten itse työn kokoamiseen.
Pohdin että mitä laittaisin sitten piirroksen ja lehtien päälle niin että ne pysyisivät paikoillaan ja ensin ajattelin että laittaisin kontaktimuovia tai läpinäkyvää pleksia, mutta mitä sitä noin helpolla itseään päästämään kun kerran alkuun päästiin, onneksi isälläni on suurinpiirtein kaikki mahdolliset välineet joten isäni leikkasi lasista minulle sopivan kokoisen palan joka sitten kuumaliimattiin puuhun kiinni.
Okei..ei ensin tajuttu että meillä oli kuumaliimaa joten ensimmäinen idea oli kiinnittää lasi valkoisella silikonilla. Tässä nyt siis olen asetellut lehdet ja siniset kukat koristamaan mandalani reunoja ja tarkkasilmäiset saattavat nyt nähdä että keskellä valkoiseksi jättämäni terälehden muotoiset osat on nyt peitetty aurinkonkukan terälehdillä.
Koska en halunnut jättää valkoisia läikkiä nyt näkyviin, laitoin niiden päälle vielä vaahteran lehdet ja ne toivatkin ihanaa kolmiulotteisuutta tähän työhön.
Lopuksi aloin vielä pohtimaan että haluaisin jotenkin merkitä työni ja vuosiluvun milloin tämä on tehty, koska haluan tämän säilyttää muistona itselläni ja muutenkin tästä tuli omasta mielestäni tosi kiva ja haluan tätä pitääkin kotonani esillä. Mikäs olisikaan sen parempi tapa kirjailla puuhun kuin polttaa se kolvilla, onneksi meiltä sellainenkin löytyi. Tätä tehdessä palasi muuten omat yläasteen puutyötunnit mieleen.
Eikun väkertämään kirjailuja ja sen jälkeen työni onkin valmis.
TADAA!
Tässä siis valmis työ ja kuten huomaatte "jalka" joka tätä pitää pystyssä toimii myös jalustana kynttilöille.
Nyt voisin hieman avata enemmän sitä miten tämä kuvastaa omaa kauneuskäsitystäni.
Kuten edellä mainistin tässä työssä kauneutta kuvaavat siis luonnoläheiset värit, kuten punainen, oranssi, vihreä, keltainen. Pidän kuitenkin kaikista väreistä joten en niitäkään halunnut jättää pois. Tykkään käyttää värejä joko niin että ne pehmentävät toisiaan eli esim, punainen, oranssi, keltainen. Tai niin että ne korostavat toisiaan eli vastavärit; sininen ja oranssi, keltainen ja liila, punainen ja vihreä.
Toinen asia joka tässä kuvaa kauneusihannettani on muodot, tykkään yhdistellä eri muotoja, niin että ne kuitenkin täydentävät ja tukevat toisiaan, pidän myös symmetriasta mutta kuitenkin niin että siitä löytyy myös särmää ja tiettyä rosoisuutta, siksi halusin pehmentää mandalan symmetrisyyttä lehdillä jotka laitoin taustalle koska vaikka ne ovat kokonaisuudessaan symmetriassa ne eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia.
Työssäni vallitsee myös tietyissä määrin harmonia ja disharmonia, kuten väreissä. Toisessa kohdassa käytin vierekkäin punaista ja oranssia, ja toisessa kohdassa taas vastavärejä.
Luontoa halusin työhöni liittää senkin takia että luonto on niin kaunista ja on ihanaa miten luonto kokoajan muuttuu esimerkiksi vuodenaikojen johdosta ja kun miettii omaa kauneusihannetta niin sekin muuttuu iän myötä ja jotkut asiat muuttuvat aina vuodenajankin mukaan, kuten muoti.
Luonto kuvaa minulle myös tiettyä ajankulumista, luonnossa on asioita jotka elävät kesän, jotkut muutamia vuosia, jotkut kymmeniä vuosia ja jotkut asiat satojatuhansia vuosia. Silti vaikka jokin asia säilyy kauemmin kaikki vanhenee aina, mutta niiden kauneus ei silti poistu. Vanha naavojen täyttämän puunkäkkänikin on edelleen omalla tavallaan kaunis. Se muistuttaa minua siitä että ihmisenkin kauneudessa jotkin muodit säilyvät kauemmin ja jotkut vaihtuvat nopeammin mutta se että jokin asia ei enää ole muodissa ei tarkoita sitä että se muuttuisi rumaksi.
Jos jokin asia on joskus ollut kaunis, tulee se aina olemaankin.
